Salibandy-turnausmatka Ouluun

No niin, vuosi on jälleen vierähtänyt edellisestä Seinäjoella järjestetystä turnauksesta. Takana on kahdeksan kuukauden mittainen ”harjoittelujakso”, jos Hyviksen sählyvuorolla kaveriporukassa pelaamista voi sellaiseksi nimittää. Joka tapauksessa 9.5. perjantaina klo. 15.00 oli kokoontuminen Hyviksen pihassa, ja lähtö Ouluun oli edessä. Vanhan tavan mukaan tälläkin kerralla luotimme Sundellin laadukkaisiin busseihin. Menomatka Ouluun taittui vähän jännittyneessä tunnelmassa, ajatuksissa ja puheissa oli vielä hyvin muistissa viimevuotinen turnausvoitto, sekä hyvä yleistunnelma mikä siellä Seinäjoella oli, mutta nyt oli edessä uusi turnaus ja uudet kuviot.

Saavuimme Ouluun hyvissä ajoin vähän ennen kymmentä, joten illalla jäi aikaa rauhoittua ja käydä ulkonakin tutustumassa Oulun iltaelämään. Nukkumaan menin suht koht rauhallisin mielen ja hyvin syöneenä. Kun lauantaiaamuna heräsimme hyvin nukutun yön jälkeen, ja syötyämme tukevan aamiaisen, oli edessä siirtyminen Ouluhalliin, jossa itse turnaus pelattaisiin. Avausvastustaja oli heti pahin mahdollinen, sillä saimme vastaamme viimevuotisen finaali vastustajamme Ylivieskan. Tällä kertaa he olivat selvästi parempia, heti ottelun alussa näki, että heillä oli tänä vuonna kova joukkue. Loppuvihellyksen soidessa, lukemat olivat 6-3 Ylivieskan joukkueelle, ja täytyy rehellisesti todeta, että parempi voitti.

Seuraavat kolme peliä sentään päättyivät kaikki Hyviksen joukkueen voittoon, jotka varmistivat meille pääsyn neljän parhaan joukkoon, eli se tiesi sitä, että asettamamme minimitavoite oli saavutettu. Välierissä saimme vastaamme toissa vuotisen välierävastustajamme, Oriveden sählärit. Itse ottelu oli luonteeltaan kuin sen vuotisen välierä pelin toisinto, lopputuloskin oli jopa sama; 3-2 Orivedelle, ympäripyöreän ja tilannetarkan pelin jälkeen. Edessä oli kentän vaihto, ja melkein välittömästi pronssiottelu Tampereen joukkuetta vastaan, joka olikin meille aivan uusi tuttavuus. Tämäkin peli oli äärimmäisen tiukka ja tasaväkinen. Loppuvihellyksen soidessa taululla oli lukemat: Tampere 4, Pori 5. Olimme juuri voittaneet pronssia, asettamamme tavoite, mitali, oli saavutettu. Jälleen kerran kuukausien uurastuksemme palkittiin parhaalla mahdollisella tavalla. Yleisesti ottaen jokainen joukkueemme pelaaja onnistui omassa pelissään hyvin, pelaten sellaisessa roolissa kuin olimme yhdessä pelistrategiaa suunnitelleetkin.

Turnaus oli ohi, ja edessä oli enää paluu kotikaupunkiin Poriin. Paluumatka sujui tyytyväisissä ja leppoisissa tunnelmissa musiikkia kuunnellessa, sekä tietokilpailukysymyksiä kysellessä. Olimme tietysti kaikki yksimielisiä siitä, että ilman muuta täytyy taas ottaa osaa ensi vuonna Tampereella järjestettävään turnaukseen. Kaikki osa-alueet, kentät, puku ja pesuhuoneet, ruokailu ja kahvi mahdollisuudet, sekä turnauksen viheltäneet tuomarit olivat kaikki hyvin onnistuneita. Näistä kaikista täytyy antaa Oululaisille suuret kiitokset.

Kirjoittanut Ismo Vähäsavo 

JK (Joukkueessa pelasivat seuraavat henkilöt: joukkueen kapteenina Juhana Mäkinen,maalivahtina Suni Jere, ja muu joukkue koostui seuraavista henkilöistä: Vähäsavo Ismo,Mattila Juha, Kulmala Pauli, Uusitalo Eeva, Kortelainen Raimo, Peltomäki Aulis, Johansson Sami, Kuikka Mika, Vahekoski Harri,  ja huoltojoukoissa Pia Vahekoski)